Hei!
Viimeinen viikko on ollut vaikea, odottamatonta surua
lähipiirissä.
Pahanolon ja surun keskellä laihduttaminen on tuntunut
jotenkin toisarvoiselta.Syöminen tai herkuttelu ei tietenkään paranna asioita,
mutta ei vaan ollut voimia miettiä syömisiä.
Reilun viikon saldo olikin sitten useampi kilo plussaa,
ihan odotettua.Kertaakaan en kuitenkaan ajatellut että haluaisin lopettaa,
päinvastoin olisin halunnut jatkaa taso-ohjelmaa. Ajattelin että huomenna
ryhdistäydyn ja aloitan mutta jotenkin en saanut aikaiseksi.Onneksi tapasin
tänään valmentajani.Yritin kyllä perua tapaamista mutta onneksi valmentajani
sai vakuutettua minulle ,että tapaaminen on juuri se mitä tarvitsen.
Tietysti hausin tavata hänet mutta minua hävetti että
olin antanut itseni repsahtaa tällä tavoin.
Tästä täytyy vaan jatkaa eteenpäin.Laihtumisen myötä on
kuitenkin tapahtunut niin paljon positiivisia muutoksia että en missään nimessä
halua lopettaa. Olo on paljon kevyempi, nukun huomattavasti paremmin, enkä
heräile yöllä.Liikkuminen on helpompaa ja hyvin istuvia vaatteita löytyy
kaupasta helpommin.
Pieni kompastuminen ei haittaa, tärkeintä on nousta ylös
nopeasti!
Mukavaa viikkoa!
Niina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti