Hei!
Miten on mennyt noin niinku omasta mielestä? Ei ihan kauhean hyvin.
Laihduttaminenhan tarkittaa, että paino putoaa. Nyt ei ole pudonnut. Mitä olen
oppinut viimeisen kuukauden aikana? Olen oppinut että olen tunne syöppö, vaikka
en ennen pitänyt itseäni sellaisena. Luulin ennen, että tunnesyöppö syö yksin
esim. suruun ja pahaanoloon mutta minä pikemminkin nautin yhdessä syömisestä,
se oli ikäänkuin ajanvietettä ja sosiaalista kanssakäymistä. Sovittiin ihan
treffejä ravintolaan, ja oli tarkoitus syödä yhdessä.
Minun `kompastuskivitunne´on stressi. Vaikka hieman stressaantuneena toimin
mielestäni tehokkaammin, niin liika on liikaa. Töissä oli monta projektia
saatettava lopuunn ennen kesälomaa ja annoin sen vaikuttaa laihduttamiseen,
vaikka tiedän että ei olisi pitänyt. Oli vaan niin ylikierroksilla ja paljon
asiota mietittävänä, ettei energiaa riittännyt enää laihduttamiseen.
Kuitenkaan kertaakaan en ajatellut lopettaa. Mietin kokoajan, että nyt
ryhdistäydyn mutta en vaan pystynyt. Opetuksena enkä muille, että vaikka
laihdutus on pitkä urakka ja muutosten täytyy olla loppu elämä mittaisia niin
kaikki kulkee oman tiensä ja jokaisella se on erilainen.Toiset laihduttaa lähes
30kg kolmessa kuukaudessa ja toisilla se vie enemmän aikaa, toiset laihduttavat
ilman takapakkeja ja toisilla niitä on enemmän.Mutta kuitenkin luotan itseeni
ja siihen, että varmasti pääsen tavoitteeseeni, tapahtui mitä tahansa.
Kuten kuvassa, ylä- ja alamäkiä tulee varmasti jatkossakin, niistä täytyy vaan
selvitä. Minulla alkoi loma tällä viikolla ja olen päässyt takaisin raiteille
ja harrastamaan liikuntaa; eilen lenkki, toissapäivänä body punp. Kyllä tämä
tästä!:)
Tsemppiä ja ihanaa viikkoa!
Niina