Hei!
Olen palannut kotiin pieneltä lomamatkalta, viikko lomaa
takana ja viikko vielä edessä.Tuntuu,että kaikista vaikeinta on hillitä itseään
ja pidättäytyä tietyllä ruokavaliolla juuri lomamatkoilla.Eikä tämäkään matka
tehnyt poikkeusta.Söimme ravintoloissa, hotellin aamiaisia ja ystävien luona.
Viikon aikana mietin usein omaa motivaatiota ja
itsekuria.Tänäpäivänä ajatellaan että itsekuri on hyve ja ihanne jota
arvostetaan.Sen avulla voi kulkea kohti kevyempää ja terveellisempää
elämää.Itsekuria voi kehittää.Jotakin kehitystä on mielestäni jo tapahtunutkin;
esim.
hotelliaamiaisella kolmen croisantin sijaan otin
maustamatonta jogurttia, hedelmiä ja pähkinöitä.
Motivaatio ja itsekuri kulkevat käsi kädessä.Itsekuria
löytyy helpommin niihin asioihin joita todella haluaa ja mihin löytyy
motivaatiota.Koen kuitenkin että olen tunteella eläjä ja välillä on vaikea
kuunnella järjen ääntä.Asettamalla itselleen päämäärän ja selkeän aikarajan
,pystyy mielestäni helpommin toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi.
Itsekuria tarvitaan juuri silloin kun motivaatio on
laskenut tai on `heikko hetki´.Tällä viikolla koin useamman heikon hetken.Ja
tällaisia hetkiä tulee varmasti vastaan jatkossakin, välillä viikottain ,
välillä jopa päivittäin.Tiedän, että pitäisi olla syömättä jotain mutta aina ei
vaan huvita eikä jaksa skarpata.Tottakai haluan saada lopputuloksen(päästä
tavoitepainoon) mutta siinä hetkessä ei ole valmis tekemään siihen vaadittavaa työtä.Silloin kun tehdään
vapaaehtoisesti jotain mikä ei ole ehkä niin kivaa tai helppoa tarvitaan
itsekuria.Motivaatio ei ole huipussaan loputtomasti ja lopputulokseen
pääseminen vaatii pitkäjänteisyyttä.
Kurinalainen elämä voi välillä kuulostaa tylsältä.Huomaan
välillä ajattelevani, että minulla on vain tämä yksi elämä, miksi en voisi vaan
nauttia, syödä mitä huvittaa ja tehdä mitä huvittaa, tai jättää
tekemättä.Kuulostaako tutulta?Huonot valinnat ovat opittuja tapoja ja tapojaan
voi muuttaa. Se kannattaa aloittaa askel kerrallaan.Kun toistaa sitkeästi
jotakin muutosta,siitä tulee tottumus ja lopulta jopa elämäntapa.Itsekuria tarvitaan
eniten juuri aloittamiseen, harvoin tulee jätettyä mitään kesken jos sen on jo
aloittanut.Esim. salille tai jumppaa lähteminen ajatuksena tuntuu joskus
vaikealta tai raskaalta, mutta kun olet matkalla sinne, ei tulisi mieleenkään
kääntyä ja palata kotiin.Ja valmentajani usein sanoo, että on vain
päätettävä.Täytyy päättää että minä pystyn.
Kannattaa muistaa,että itsekuri ja motivaatio saattaa
heiketä väsyneenä ja nälkäisenä.Täytyy laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja
pyrkiä suorittamaan tärkeimmät asiat kunnolla, ei kaikkia.Täytyy muistaa olla
itselleen myös armollinen,täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä.
Olen saanut nauttia kesästä ja herkuistakin, vaikka niin
ei suunniteltu.Olen kuitenkin tyytyväinen että paino ei ole noussut.Uskon tämän
kokemuksen pohjalta että sitten kun olen tavoitepainossa, pystyn myös pysymään
siinä.Viikko lomaa edessä, aion nauttia siitä!
Aurinkoista viikkoa
Niina